Helmikuun Estonian winter cup tuli ajettua. Kylmä oli kuin Venäjällä, minkä voi arvata kun se on siinä niin lähellä
Rata oli jo edelliseltä kerralta tuttu ja olin tehnyt autoon muutamia muutoksia. Muoviset runkojäykkärit tuomaan notkeutta runkoon ja lisäämään pitoa, jäykemmät jouset eteen ja taakse estämään pohjaamista, aste lisää taka-aurausta ja Panther Gator renkaat pehmeällä seoksella. Tietysti ohjauslinkin olivat vaihdettu järeämpiin kun ne piti rikkoa viime kerralla...
Auto pelasikin ihan hyvin lukuunottamatta takajousia. Kattelin jo kotona että ne ovat aivan liian pitkät autoon! Hyndissä oli ongelmaa kun perä nousi korkeammalle kun nokka. Vaihdoin taakse takaisin pehmeämmät jouset ja hyppääminen parantui, mutta auto jäi lievästi aliohjaavaksi (siitä ei ollut tosin suurempaa haittaa).
Ekan alkuerän jälkeen olin 12. Ajollisesti se oli mun paras erä, mutta kolmessa painimaaottelussa Suomi-Viro, Suomi jäi alimmaiseksi joten muutama erittäin huono kierrosaika haittasi tulosta. Tokassa alkuerässä yritin rikkoa autoa ihan tosissaan. Ohjauspala pettikin sitten lopulta neljänteen kovaan iskuun. DNF oli tulos. Kolmannessa alkuerässä ajoin varmanpäälle, ja sainkin parannettua tulosta noin viidellä sekunnilla. Kaikki kierrosajat olivat tasapaksun hitaita. Lopulta olin kymmenes alkuerien jälkeen ja nopein suomalainen.
Semi lähti hyvin liikkeelle neljännestä ruudusta. Ohitin ekalla kierroksella yhden auton ja ajelin pitkään kolmantena. Sitten tuli pari mokaa ja tipuin neljänneksi. Sain taas ajorytmistä kiinni kun oli tyhjä rata edessä ja ajelin turvallisesti neljännellä sijalla. Olin jo ajatuksissa varmasti finaalissa. Noin puolitoista minuuttia ennen loppua yksi hyppy meni hieman pieleen ja tietysti ohjauspala hajosi! Kylmällä ilmalla oli asian kanssa varmasti jotain tekemistä... OCM/Ishima-johdannaisista meni aika paljon muoviosia hajalle, ne eivät vaan kestä kylmää.
Harmittava keskeytys tuli varmalta finaalipaikalta. 30 minuutin finaali olisi ollut kiva päästä ajamaan... ensi kerralla uudestaan.